”Tänään en jaksaisi tehdä mitään, illalla aion kyllä jättää menemättä elokuviin ystäväni kanssa, jään vain kotiin ja syön jäätelöä.” ”Tämä elämäntapamuutos on sujunut todella hyvin, nyt tunnen itseni vain tosi väsyneeksi, eikä mikään oikein kiinnosta. Mielestäni olen ansainnut ottaa vähän rennommin, olen kuitenkin ollut tosi kiltisti. Töissäkin tuntuu, että kukaan ei oikein arvosta ja vanhimman lapsen koulustakin tuli viestiä, että siellä on ongelmaa. Tänään olen ansainnut syödä jotain hyvää.” ”Onpas tylsää, ei oikein huvita tehdä mitään, vaikka on hirveästi tekemättömiä hommia. Taidan tehdä voileivän. Ja se avattu sipsipussikin pitäisi syödä. Vielä mahtuisi jotain makeaa, ehkä joulusuklaata on jossain vielä jäljellä.” ”Tämä hiilihydraattien poisjättäminen oli kyllä hyvä ratkaisu, vaikka onhan leipää ja banaania ikävä. Huomenna, kun on syntymäpäiväni, niin aion kyllä syödä jotain makeaa, sitten palaan taas ruotuun.” ”Lounaaksi syön vähän vähemmän, salaattia ja broileria, leivänhän olen jättänyt pois, koska se ei kuulu terveelliseen ruokavalioon. Illalla voin sitten syödä enemmän ja selata somea kaikessa rauhassa." ”Miksi minulla on näin paha olla? Väsyttää ja kaikki ärsyttää. En halua tuntea näin. Tänään aion syödä itseni tajuttomaksi.” Kuulostavatko nämä ajatukset tutuilta?
Mikä mielikuva sinulle syntyy, kun ajattelet tunnesyömistä? Onko se sinullakin itkevä nainen, joka ahmii jäätelöä? Ei ihme, että tunnesyöminen koetaan niin negatiivisiksesi, itkeminen ja ruoan ahmiminen antavat mielikuvan hysteerisestä ja elämänhallinnan menettäneestä naisesta. Tunteisiin syöminen tuntuu nykyään olevan siis myös moraalisesti arveluttavaa, eikä kukaan ole ensimmäisenä myöntämässä, että söi eilen ison törpön jäätelöä, koska masensi tai ahdisti.
Tämän blogikirjoituksen tarkoitus ei ole saada sinua lopettamaan tunnesyömistä, koska se ei edes ole mahdollista. Haluan kertoa, mistä tunnesyömisesi luultavasti johtuu sekä myös lopettaa tunnesyömiseen liitetty täysin turha syyllisyys ja häpeä. Kuten olet luultavasti huomannut, olemme monimutkaisia olentoja ja emme syö pelkästään nälän takia, vaan taustalla voi ja saakin olla monenlaisia eri syitä. Saat myös vinkkejä siihen, miten voit käsitellä tunteita muilla tavoilla, kuin pelkästään ruoan avulla.
Tiesitkö, mistä tunnesyömisen käsite juontaa juurensa?
Tunnesyöminen käsitteenä on ollut olemassa vasta 1960 -luvulta lähtien. Eräs amerikkalainen kotirouva, Jean Nidetch nimeltään, oli ikuinen laihduttaja, jolla oli pakkomielle suklaakekseihin. Jean koki paino-ongelmiensa pohjalla olevan tunnesyöminen ja perusti ryhmän, jonka avulla hän sai tukea pysyäkseen ruodussa ja hallitakseen tunteitaan. Hän kutsui ryhmää Painonvartijoiksi. Tästä lähtien tunnesyöminen on ollut vakiintunut käsite, varsinkin painonsa kanssa kamppailevilla. Ihminen on kautta aikain syönyt muistakin syistä, kuin nälästä, mutta vasta, kun se luokiteltiin ongelmaksi, luultavasti Jean Nidetchin johdolla, siitä tuli nykyään kirosana nimeltään tunnesyöminen. Tiesitkö, että varsinkin laihduttajat ja ruokia rajoittavat henkilöt kokevat myös eniten tunnesyömistä?
Tunnesyöminen ei ole niin haitallista, kuin luulet
Lohdun saaminen ruoasta on meille luontaista, eikä siinä ole lähtökohtaisesti mitään väärää. Meidän aivomme on rakennettu niin, että ruoan syöminen tuottaa meille mielihyvää. Emme olisi selvinneet evoluution myrskyissä, jos emme nauttisi ruoan syömisestä. Jos sinulla on lemmikkieläin, niin huomaat varmaan senkin käytösestä ruoka-ajan ympärillä, että syöminen on mukavaa ja kaikki elolliset olennot nauttivat siitä. Jos joskus syöt jotain hyvää, koska sinulla on paha mieli, niin helposti ajattelet, että olet tehnyt jotain väärää tai sinulla on ongelmia syömisen kanssa. Tämä kieltävä ja tuomitseva ajatustapa on ongelman ydin, eikä se, että välillä lohdutat itseäsi ruoalla. Ruoka on meille paljon muutakin, kuin energiaa tai ravintoaineita emmekä aina syö ruokaa, vain koska meillä on nälkä. Syömme yhteyden luomiseksi, juhliaksemme tai tutustuaksemme uusiin kulttuureihin. Ja jos joskus syöt jäätelöä, koska olet surullinen, niin tiedätkö mitä? Se on ihan ok.
Muistan, kuinka nuorena minulle toi paljon lohtua, kun sain koulun jälkeen mennä kotiin peiton alle, mukanani pari Fazerin jogurttitäytteistä suklaapatukkaa, omenamehua ja kirja. Minulla ei siinä vaiheessa ollut ystäviä, joten veikkaan, että ruoka oli minun tapani saada lohtua surulliseen tilanteeseeni. En kuitenkaan ajatellut, että siinä olisi ollut mitään väärää. Ajattelen sen nykyään niin, että se oli lapsen luonnollinen keino lohduttaa itseään, joka olisi korjaantunut itsestään, kun tilanne olisi helpottanut. Valitettavasti lääkäri oli sitä mieltä, että minulla oli ylipainoa ja siitä minulla lähti vuosikausia kestänyt kierre, jossa mm koin vahvasti, että minulla on haitallista tunnesyömistä.
Mistä tunnesyömisesi luultavasti johtuu?
Monet meistä uskovat, että kärsivät tunnesyömisestä, mutta itse asiassa taustalla saattaakin olla jotain ihan muuta. Tiesitkö, että pitkään jatkunut nälkä, laihduttaminen ja ruoan rajoittaminen tuntuvat itse asiassa todella ikäviltä? Jos minä olen esimerkiksi pitkään nälässä, niin olen nälän sijaan alkanut tuntemaan masennusta. Varsinkin silloin, kun laihdutin ja rajoitin syömisiäni, niin tunsin usein olevani masentunut ja silloin oli helppo tarttua ruokaan, tuoreeseen leipään ja voihin esimerkiksi. Yllätys yllätys, ruoan syöminen paransi välittömästi mielialaani ja tulkintani oli, että olen selvästi tunnesyöjä. Vaikka itse asiassa taustalla olikin rehellinen nälkä ja vaille jäämisen tunne, joka nälän sijaan näyttäytyi masennuksena. Koska naiset yleisimmin rajoittavat syömisiään ja laihduttavat, niin tämän takia tunnesyöminenkin on naisilla yleisempää. Eikä siis johdu siitä, että naiset nyt vain olevat niin tunteellisia. Jos olet lukenut blogiamme enemmänkin, tiedät varmasti, mitä mieltä olemme laihduttamisesta.
Olen tunnesyöjä, mitä teen?
Tuntuuko sinusta, että tapasi suhtautua ruokaan ja tunteisiin haittaa jokapäiväistä elämääsi? Jos ruoka ja syöminen haukkaavat ison osan ajatuksistasi ja koet, että takana on ahdistavia tunteita, joiden kohtaamista välttelet pakonomaisesti, niin silloin voi olla, että kaipaat lisää keinoja käsitellä negatiivisia tunteita.
Kysy kuitenkin ensin näitä asioita itseltäsi, jos koet, että syömäsi aterian taustalla on tunnesyöminen. Näiden kysymysten avulla voit kartoittaa, onko taustalla rajoitteet, laihdutusajattelu tai ihan puhdas nälkä, tai sittenkin tunne, jota et halua kohdata.
1. Odotitko tavallista kauemmin syödäksesi? Eli oliko edellisestä ruokailukerrasta tavallista pitempi aika? Olitko edellisen aterian jälkeen kylläinen ja tyytyväinen?
2. Kun aloit tuntea jotakin epämiellyttävää tunnetta, kuten ahdistusta, ärsyyntymistä tai masennusta, niin olitko myös nälkäinen? Voisiko tunnereaktiosi juontaa juurensa nälkäkiukusta tai alhaisesta verensokerista?
3. Pohdi onko sinulla ajatuksia, joissa kiellät itseäsi syömästä jotain? Olet esimerkiksi koko päivän halunnut syödä pullan, mutta koska on maanantai/pulla ei ole sopiva nyt/pulla ei kuulu ruokavalioon/pulla lihottaa, niin et voi syödä pullaa? Tällainen henkinen rajoittaminen voi jäädä itseltäsi huomaamatta, mutta se voi kuitenkin johtaa vaille jäämisen tunteeseen, joka jossain vaiheessa voi johtaa tunnesyömiseen.
Näitä asioita kannattaa aina kysyä itseltään, jos huomaat syöväsi tunteisiin. Jos vastaat kysymyksiin kyllä, niin luultavasti tunnesyömisen taustalla on nälkä ja rajoittaminen, eikä niinkään se, että haluat välttää kohtaamasta tunteita. Monen kohdalla kehon tarpeet voivat tuntua nälkänä, joka ei kuitenkaan poistu, vaikka söisi isonkin määrän ruokaa. Tämä voi tietenkin vain olla merkki siitä, että tarvitset enemmän energiaa, mutta jos tuntuu, että mikään määrä ruokaa ei riitä, niin silloin on hyvä pohtia, että kaipaako kehosi ehkä jotain muuta? Kuten esimerkiksi unta, lepoa, läheisyyttä, liikuntaa tai jotain mielekästä tekemistä? Jos haluat lukea lisää tunnesyömisestä, niin käypäs lukemassa Heidi Sahlstedtin loistava kirjoitus aiheesta täältä!
Mitä muita keinoja paitsi ruokaa, voin käyttää käsitelläkseni tunteitani?
Toistan sen vielä, koska asia on niin tärkeä, että se vaatii toistoa. Se, että käytät ruokaa lohduttaaksesi itseäsi, on normaalia ja täysin hyväksyttävää. Siitä kokemasi syyllisyys ja häpeä eivät ole, koska ne eivät auta sinua millään tavalla. On kuitenkin hyvä olla muitakin keinoja, ruoan lisäksi, joiden avulla voit käsitellä tunteitasi ja elämän ikäviä tilanteita. Nykyään tuntuu, että negatiiviset tunteet eivät ole edes sallittuja ja meillä on velvollisuus olla aina positiivisia ja hyväntuulisia. Huonoja uutisia; negatiiviset tunteet kuuluvat elämään, etkä ikinä tule pääsemään niistä eroon, vaikka lukisit 100 self-help kirjaa. Tämä aihe vaatii jo uuden blogikirjoituksen, joten annan tässä parhaan vinkin tilanteisiin, jossa koet, että ainoa keino on hukuttautua jäätelöpurkkiin.
1. Kun tulee tilanne, jossa olet aiemmin, sen enempää miettimättä mennyt jääkaapille niin pysähdy. Mitä tunnet juuri siinä hetkessä? Sanoita tunteesi, ääneen tai hiljaa mielessäsi. Onko se surua, ahdistusta, iloa, hämmennystä, vihaa, masennusta, ärsyyntymistä, kiukkua? Missä kohtaa kehoasi tunnet sen? Kurkussa, rinnassa, päässä? Yritä olla tuomitsematta tunnetta, vaan suhtaudu siihen uteliaasti.
2. Mieti, mitä oikeasti tarvitset juuri nyt. Jos sinulla on oikeasti nälkä, niin syö. Mutta voisiko tarpeesi ollakin jotain muuta? Kaipaatko sittenkin ruoan sijaan vaikka läheisyyttä, unta, lepoa, ulkoilua, yhteyttä toiseen, keskustelua, lukemista, huomiota, rentoutusta, saunaa tai jotain muuta itsellesi tärkeää tekemistä?
Mitä jos kokeilisit tätä seuraavan kerran, kun tuntuu, että haluat jotain hyvää? Kun minä heitin syyllisyyden, rajoittamisen, laihduttamisen ja iänikuisen kaloreiden laskemisen romukoppaan, niin tapahtui jotain uskomatonta, jota en olisi ikinä voinut kuvitella. Vuosikausien "tunnesyöminen" on loppunut kokonaan! Tämä voi tapahtua sinunkin kohdallasi, kun alat opettelemaan intuitiivisempaa tapaa syödä.
Toivottavasti olet saanut uutta ajateltavaa ja myös konkreettisia vinkkejä, miten voit paremmin navigoida tunteiden aallokossa. Mitä kokemuksia sinulla on tunnesyömisestä? Laita kommenttia ja kerro omista kokemuksistasi!
Oletko valmis astumaan askeleen kohti vapaampaa suhdetta ruokaan ja omaan kehoosi? Nyt on tilaisuutesi! Meidän Syö, nauti, vapaudu - 8 viikkoa kohti ruokarauhaa kurssimme on suunniteltu juuri sinulle, joka haluat vapautua ruokasäännöistä ja löytää tasapainon terveellisen ja nautinnollisen syömisen välillä.
Kurssin aikana saat syvällisen ymmärryksen intuitiivisen syömisen periaatteista ja opit soveltamaan niitä käytännössä omassa arjessasi. Saat käytännön työkaluja, harjoituksia ja tukea matkallesi kohti kehorauhaa ja ruokavapautta. Voit luottaa siihen, että me olemme rinnallasi joka askeleella.